Varavaltuutettu: vallan kahvassa vai ei?

Näin vapun aikaan tulee mietittyä mennyttä vuotta niin opintojen kuin luottamustoimienkin osalta. Viime kevään kuntavaalien jälkeen tämä blogi on ollut tosiaan pienellä hiatuksella, ja tekemistä on riittänyt monella eri sektorilla. Opinnot ovat edenneet harjoitteluun asti, ja kesällä on aika palata taas gradun pariin. Valmistuminen häämöttää toivottavasti tämän vuoden lopussa.

Olen nyt ollut pian vuoden varavaltuutettuna kotipaikkakunnallani Keuruulla. Sain kuntavaaleissa huimat 44 ääntä (kiitos niistä! ♥). Olin aluksi menossa läpi, mutta sitten demarit kiilasivat niukasti kepun ohi suurimmaksi puolueeksi Keuruulla. Olen nyt Keuruun Keskustan kolmas varavaltuutettu, vapaa-ajan lautakunnan jäsen ja varajäsenenä sivistyslautakunnassa ja rakennuslautakunnassa.

Lautakuntien kokouksiin olen osallistunut sen verran, mitä opinnot ja harjoittelu ovat antaneet myöten, mutta valtuuston kokouksiin minua ei ole vielä tarvittu. Silti koen, että lautakunnat ovat hyvä väylä vaikuttaa, ja vaikken varsinaisesti ole ”vallan kahvassa”, niin vaikuttamaan olen silti päässyt. Varsinkin vapaa-ajan lautakunnan agendalla olevat asiat, kuten vapaa-aika, matkailu, liikunta ja nuorisotyö, ovat tärkeitä asukkaiden kokonaisvaltaista terveyttä edistäviä sektoreita.

Työt jatkuvat, ja maakuntavaalit häämöttävät jo lokakuussa. Keski-Suomen Keskustan piirin vuosikokouksessa vahvistettiin makuvaaliehdokkaita, ja minä olen yksi heistä. On aika suunnata kohti hyvinvoivaa Keski-Suomea!

Kuntavaalit, täältä tullaan!

Vielä marras-joulukuussa ajatus kuntavaaleista tuntui todella kaukaiselta. Kun vuosi vaihtui ja oli palattava lomalta sorvin ääreen, tuntui, että apua, tästä se pian alkaa. Viimeistään kuntavaalistarttina toimineen kepuristeilyn aikana todellisuus iski vasten kasvoja – kuvaannollisesti siis. Meininki oli menevä ja tuttuja oli paikalla niin paljon, ettei kaikkia ehtinyt edes moikata, tuntemattomista puhumattakaan. Keskustan kuntavaalislogan ”Huolenpitoa – huomennakin” ainakin osuu todella hyvin yksiin omien ajatuksieni kanssa. Maakuntauudistuksesta huolimatta terveyden edistäminen on edelleen osa kuntien tehtäviä, ja hyvä niin.

Tänä viikonloppuna olen ollut pitkästä aikaa käymässä lapsuudenkodissani, ja lauantaina kävin Keuruulla ehdokaskuvauksessa. Siihen meni yllättävän vähän aikaa, joten suunnistin muutaman pokéstopin kautta kirjastolle. Mukaan tarttui sylillinen kirjoja, joista osaa voisin hyödyntää jopa gradun tekemiseen 😉 Isä oli seuraamassa talviajoja sillä välin.

Palatessamme kotiin huikkasimme eräälle tutulle ehdokkuudestani: keskusta-aktiiveja ja läheisiä lukuun ottamatta kyseessä oli ensimmäinen henkilö, joka sai kuulla uutisen. No, keskustelu oli kannustava ja taisin samalla saada yhden äänen – tai ainakin lupauksen äänestä! 🙂

Kouluhommat painavat sen verran päälle, etten ehdi nyt kirjoittaa tämän enempää. Olin ajatellut kirjoittaa jonkinlaista yhteenvetoa KOLlin liittokokouksesta ja alkuvuoden tapahtumista, mutta se saa jäädä tällä erää toiseen kertaan. Kuntavaaleihin liittyen tulee myös lisää tekstiä viimeistään silloin, kun ehdokasasettelu päättyy kuun vaihteessa. Stay tuned!

Omakseni saan, nuorkeskustan!

Kokkolan liittokokouksesta on jo muutama päivä, mutta olen edelleen tohkeissani viikonlopusta. Me Keski-Suomen kenut (eli keskustanuoret) menimme Kokkolaan pääosin kahdessa erässä, osa jo perjantai-illaksi kansainvälisten asioiden sihteerin eli kv-sihteerin paikasta kilpailevien paneeliin ja me loput lähdimme lauantaiaamuna aikaisin ja saavuimme kokouspaikalle juuri ennen kymmentä ja kokouksen alkua.

Varsinkin kokouksen alussa oli nimekästä porukkaa esittämässä tervehdyksiä, kuten Matti Vanhanen. Pääministeri Sipilält tuli videotervehdys, mutta hän lupasi vastoin ohjeita olla fyysisesti paikalla seuraavassa kenujen liittarissa… Saa nähdä! 😀 Paikalla oli myös nuorempi osa puoluejohdosta, Antti Kurvinen, Katri Kulmuni ja Jouni Ovaska. Tuomo Puumala (sekä Kurvis-Antti) oli peräti osan aikaa kokouksen puheenjohtajana.

Keskustanuorten yhteisessä kisailussa, Kekkosen haarikassa, oli vielä liittarissa jäljellä kolme kilpaa: someen piti laittaa sisältöä, sunnuntai-aamuna piti olla mahdollisimman monen edustajan paikalla kokoussalissa kustakin piiristä. Kolmas ja kokouksessa ensin käyty laji oli puheen pitäminen piireittäin. Pääsin sitten edustamaan Keski-Suomea, ja kehittelin aamulla automatkan aikana nuorkeskustalaiset sanat Pokémonin ensimmäiseen tunnariin 😀 Ai että se oli hauskaa laulaa ja katsoa kun kokousväki repeilee ja alkaa lyödä tahdissa käsiä yhteen.

En saanut koskaan tietää miten minulla meni, kun jouduimme lähtemään takaisin Jyväskylään heti henkilövalintojen jälkeen, ja someen tuli vain tieto Pohjois-Pohjanmaan piirin voitosta… No, ehkä se selviää vielä joskus. Iltaohjelma oli viihdyttävä, ja hotellin puolella tuli haastettua ehdokkaita ja jorattua kunnon kepuporukalla 😉 Henkilövalinnat menivät aika hyvin, vaikka kaikki suosikkini eivät päässeetkään liittohallitukseen tai kv-sihteeriksi. Täytyy vielä mainita, että onneksi henkilövalinnat olivat vasta aloitteista ja linjapapereista keskustelun jälkeen. Kynäilemäni aloitteet menivät läpi, jee!

Kaiken kaikkiaan liittokokous oli loistava ja nostatti ihanaa me-henkeä, kun pääsi touhuamaan niin omien piiriläisten kuin muissa piireissä vaikuttavien ystävien kanssa. Parin viikon päästä olisi sitten Keskustan Opiskelijaliiton eli KOLlin liittokokous täällä Jyväskylässä, ylioppilastalo Ilokivellä. Meidän JOKin eli Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden entinen puheenjohtaja ja hyvä ystäväni Arttu Karila hakee KOLlin puheenjohtajaksi, kuten myös toinen hyvä ystäväni Linda Brandt Lappeenrannan Opiskelevista Keskustalaisista eli LOKista. Viikonlopusta tulee erityisen jännittävä, ja lisää ehdokkaita varapuheenjohtaja- ja liittohallituskisoihin on vielä odotettavissa… Päätän #kenu16-raporttini näin kryptisiin tai vähemmän kryptisiin KOL-tunnelmiin. Pysykää kuulolla!